Hei,
Tässä sananen kehopositiivisuudesta ja ulkonäön paranteluun turvautuneiden arvostelusta.
Työssäni plastiikkakirurgian erikoislääkärinä tapaan päivittäin ihmisiä, jotka kokevat tarvetta parannella itseään. Joidenkin elämää seuraan tarkemmin ja on ikävä huomata millaisen ryöpytyksen kohteeksi joutuvat ne, jotka avoimesti kertovat turvautuneensa plastiikkakirurgiaan. Kun nainen paljastaa turvautuneensa kirurgiaan niin heti häntä vastaan hyökätään ja haukutaan turhamaiseksi ja feikiksi. Helposti myös tuomitaan aivottomaksi ja ulkonäkökeskeiseksi. Usein myös törmää olettamuksiin, että nainen muuttaa itseään miellyttääkseen muita, vaikka yleensä leikkaustarve lähtee henkilöstä itsestään ja hän haluaa kohennusta puhtaasti itseään varten. Päinvastoin kuin luullaan, niin yleensä kauneusleikkauksella haetaan pientä parannusta ulkonäköön ja sitä kautta elämänlaatuun. Hyvin tehty lopputulos ei näytä leikatulta, vaan yleisin tavoite on luonnollisuus.
Plastiikkakirurgiaan pitää olla oikeus siinä missä sen kritisoimiseenkin. Niille ihmisille, jotka kokevat ulkopuolisten kritiikkiä ja arvostelua sanon: ”Tee mikä saa olosi tuntumaan hyvältä. Tee itsellesi hyvää. Joudut joka päivä kohtaamaan itsesi peilistä ja joudut joka päivä elämään itsesi kanssa. Niin kauan kun ei mennä liiallisuuksiin ja on itse tyytyväisempi olotilaansa niin pieni hienosäätö ei tee haittaa kenellekään. ” Ehkä ihmiset, jotka eivät itse ole kirurgian tarpeessa eivät osaa asettua niiden asemaan, jotka ovat. Siltikään en ymmärrä miksi pitää tuomita muiden valintoja ja pilkata niitä. Jos esteettinen kirurgia auttaa naista arvostamaan ulkonäköään ja rakastamaan itseään enemmän niin sen ei luulisi olevan muilta pois.
Nykyisin puhutaan paljon kehopositiivisuudesta, joka keskittyy rakastamaan omaa kehoaan sellaisenaan, kuin se on, välittämättä kauneusihanteista.
Naisten halutaan tuntevan itsensä itsevarmoiksi sellaisina kuin he ovat, mutta heidän ei sallita muuttaa ulkonäköään kirurgisesti tunteakseen itsensä vielä itsevarmemmaksi.
Mietittekö milloinkaan miten plastiikkakirurgia eroaa esimerkiksi hampaiden oikomisesta? Sitähän pidetään normaalina, vaikka siinäkin tehdään ulkonäköä parantava esteettinen muutos. Silti sitä pidetään lääketieteellisenä toimenpiteenä eikä kukaan hauku ketään sen seurauksena anti- kehopositiiviseksi.
Mielestäni jokanaisen (ja miehen) oikeus on tehdä henkilökohtaisessa elämässään tai vartalolleen mitä haluaa ilman, että muut tuomitsevat häntä. Jos plastiikkakirurgia auttaa naista tuntemaan itsensä enemmän kehopositiiviseksi niin häntä ei saisi syyllistää valinnastaan. Aivan, kuten kukaan ei myöskään saa syyllistää ketään siitä, että ei koe tarvetta toimenpiteisiin.
Plastiikkakirurgisessa toimenpiteessä olleen kritisointi on yksi muoto vartalon häpäisyä. Mielestäni kehopositiivisuus aate ei saisi hyväksyä vain tietynlaista vartaloa, vaan sen pitäisi olla kokonaisvaltainen käsite. Olipa vartalo täysin luonnollinen tai kirurgisesti korjailtu niin nainen voi tuntea olonsa kehopositiiviseksi. Eikö tärkeintä ole se, että on tyytyväinen itseensä ja vartaloonsa?
Olen iloinen niiden ihmisten puolesta, jotka eivät tarvitse leikkauksia ja niiden puolesta, jotka kokevat etteivät tarvitse plastiikkakirurgiaa vaan ovat tyytyväisiä itseensä sellaisinaan. Toivon, että jokainen osaisi asettua toisten asemaan ja ajatella miltä tuntuisi, jos jokin esteettisesti korjattavissa oleva asia vaivaisi mieltä koko ajan. Miksei vain arvostettaisi kaikkien ihmisten erilaisuutta eikä tuomittaisi ja kiusattaisi eritavalla tuntevia. Ihan jokainen meistä voi sairastua tai joutua tapaturmaan tai elämäntilanteeseen, jossa plastiikkakirurgia parantaa elämänlaatua merkittävästi.
Plastiikkakirurgia on niitä harvoja lääketieteen aloja, joka perustuu pääasiassa vapaaehtoisuuteen. Eikö olekin kiva, että tällainen mahdollisuus ja vaihtoehto on olemassa sitä haluaville ja tarvitseville? Toivon kaiken sallivaa kehopositiivisuutta kaikille!
Kauneus terveisin,
Jüri Kullamaa
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri
ISAPS jäsen
